POSTINKULJETUKSEN ALKUTAIPALEELTA PÄIJÄT-HÄMEESSÄ

Postilaitos perustettiin maassamme vuonna 1638.Koska tämän yleisen postin postitoimipaikat ja niiden väliset postilinjat olivat suhteellisen harvassa, syntyi virallisen postin rinnalle muitakin järjestelmiä tiedon ja viestien perillesaattamiseksi. Kirkon tarpeita varten lienee syntynyt vanhin postinkuljetusjärjestelmä, lukkarinposti, jossa lukkarin velvollisuutena oli kuljettaa kirjeitä piispan ja rovastin sekä eri seurakuntain välillä. Tälläisia postilähetyksiä, jotka ovat erittäin harvinaisia, tunnetaan Lahden seudulta lähetettynä varmuudella ainakin yksi kappale, sekin jopa pikalähetysmerkinnällä varustettuna. Yleisen postin kirjeet tunnistaa kuorelle merkitystä ns. kirjekarttanumerosta.

Valtionpostin kuljettama virkakirje Loviisassa sijainneesta Kymenkartanon hallintovirastosta Hollolan kautta Lahteen, paikallispoliisiviranomaiselle Eric Anders Metherille. Kirje on todennäköisemmin lähetetty ennen vuotta 1755, koska Anianpellon postia ei vielä mainita osoitteessa. Myöskään Hollolassa ei tuohon aikaan ollut postitoimipaikkaa.

Kruunupostijärjestelmä syntyi jo 1500-luvun puolivälissä, aluksi kuninkaan kirjeiden kuljetusta varten ja laajeni myöhemmin palvelemaan koko virkamieskunnan kirjeenvaihtoa. Kruunupostin kirjeet tunnistaa ns. meander - kuviosta, joka alunperin oli tarkoittanut kruunua tai kruunuja, mutta oli aikojen myötä muuttunut vaihtelevaksi, hyvinkin kauniiksi koristenauhaksi. Etenkin 1700-luvun jälkipuoliskolta lähtien tunnetaan näitä kirjeitä virkamiesten lähettäminä kuulutuksina luettavaksi mm. Hollolan, Kärkölän, Nastolan ja Asikkalan kirkoissa. Kirjeistä ilmenee usein papin tai kirkkoherran kirjoittama todistuksena ajankohta, jolloin kirje on saarnastuolista luettu. Jotkut kruunupostin kirjeistä lähetettiin pikakirjeenä, jolloin niiden päälle kiinnitettiin lakalla 1, 2, tai 3 sulkaa kirjeen kiireellisyysluokkaa osoittamaan.

Kruunupostin virkakirje pikalähetyksenä.Valtionhallintoviranomaiselta 1.11. 1848 paikallispoliisi V. Polonille Lahteen. Sisältö mukana ja kuorella merkintä " Högstangel.", joka viittaa tärkeään asiaan ja tunnuksena pikalähetyksestä tavanomaista leveämpi sulka.

Kruunupostin pikakirje yhdellä sulalla. Armeijan käsky Hollolan Uskilasta 20.11. 1808 ja kuulutettava samana sunnuntaina Kärkölän kirkossa. Kirjeessä annettiin tiedoksi, että kaikkien maanviljeliöiden pitää hevosineen ja ajokaluineen Hollolan ja Kärkolän kylistä ilmoittautua kolmen päivän kuluessa sotaväen käyttöön. Kyseessä oli Suomen sota 1808 - 1809, Venäjän ja Ruotsin välillä.

Lukkarinpostin kuljettama virkakirje pastori Palmille Hollolasta 8.7.1838 Kärkolään.

Seudun ensimmäinen virallinen postilinja

Vaikka siis yleinen postilaitos oli perustettu jo 1638, oli kehitys kuitenkin niin hidasta, että vasta vuonna 1744 avattiin ensimmäinen nykyisen Päijät-Hämeen alueen läpi kulkeva postireitti. Linja kulki Ahvenkoskelta Nastolan Uudenkylän, Vierumäen Korkeenkylän, Jyrängön, Heinolan ja Lusin kautta Mikkeliin.Koska itä- länsi- suunnassa ei valtion posti tuolloin vielä kulkenut - vaikka Salpausselän harjumaasto oli jo vuosisatoja sitten luonut hyvän tiepohjan yliselle Viipurintielle Hämeenlinnasta Viipuriin - oli valtion postia korvaamaan asetettu tätä reittiä hoitamaan kihlakunnanpostijärjestelmä (kruunuposti). Tässä postin kuljettamisesta vastasivat postitalonpojat, jotka pestasivat tarpeellisen määrän renkejä postilaukun kantajiksi. Tällä linjalla postitalot sijaitsivat Koski Hl:n Porvolassa, Hollolan Jarvalassa, Hollolan Lahdenkylässä sekä Nastolan Uudessakylässä. Postitalonpoika oli usein paikkakunnallaan arvostettu kansalainen, mm, Uudenkylän ensimmäinen postitalonpoika vuodelta 1663 oli samanaikaisesti myös nimismies ja kestikievarinpitäjä. Hämeenlinnasta, postilaitoksen perustamisvuonna vuonna 1638 avatusta postikonttorista, kulki myös toinen kihlakunnanpostireitti Päijät- Hämeessä, Lammin kautta Asikkalan Kurhilaan ja Vesivehmaalle sekä edelleen Heinolan Härkälän ja Jyrängön kautta Lusiin. Myös Lahden kylästä etelän suuntaan kantoivat postitalonpojat laukkuaan Orimattilan Simolan ja Pakaan kautta rannikolle. Postirengit kulkivat jalan tai ratsain ja talonpojan tehtävänä oli huolehtia heidän turvallisuudestaan ja kulkutiestä.

Porto-stempel ehiökirje Heinolasta Kuopioon.

Edellä mainittujen kuljetusmuotojen lisäksi postia vevät myös erityiset kuriirit ns. kuriiripostina. Samoin kantajina ja sanansaattajina yleensä toimivat matka- ja markkinamiehet, sotilaat, laivurit ja muut kulkumiehet.

Seudun ensimmäinen postikonttori

Anianpellon kylä Asikkalassa sijaitsi liikenteellisesti hyvällä paikalla kehitystä ajatellen ja 1700- luvun loppupuolella sinne mm. laadittiin asemakaava kauppalaa varten. Alkuperäinen kaavakartta on edelleen säilytettävänä maanmittauslaitoksen arkistossa. Ahvenkoski-Mikkeli-postireitiltä järjestettiin sivuhaara Härkälästä Vesivehmaan kautta Anianpeltoon, jonne perustettiin kuninkaan määräyksestä alueen ensimmäinen postikonttori 1.7.1755. Myös Hämeenlinnasta Anianpeltoon kulkenut reitti muutettiin yleisen postilaitoksen linjaksi. Kun rewittien yhtymäkohdassa Härkälässä ei ollut postikonttoria, täytyi Hämeenlinnasta Savoon osoitettujen tai sieltä lähteneiden kirjeiden tehdä matka edestakaisin Ahvenkoskelle saakka, missä ne vihdoin erotettiin omiin laukkuihinsa.Vasta vuonna 1777 saatiin uusia laukkuja siten, että eri reiteille menevät lähetykset voitiin lajitella omiin laukkuihinsa. Kun Kymenkartanon läänin maaherranistuin siirrettiin Loviisasta Heinolaan, pidettiin postikonttorin perustamista kaupunkiin välttämättömänä. Koska uusien postien perustaminen ei postilaitokselle ollut mahdollista, oli asia ratkaistavissa ainoastaan siirtämällä Anianpellon posti Heinolaan. Näin tapahtuikin ja toiminta Heinolassa alkoi 7.7.1778. Anianpelto jäi ilman postikonttoripalveluita yli sadan vuoden ajaksi siihen saakka, kunnes Vääksyn kanavalta avattiin Vesijärvi- niminen postiasema 1.6.1893. On syytä korostaa, että tällä paikalla ja tämän nimisenä posti oli toiminnassa vain 1.11.1893 saakka ja avattiin uudelleen nimellä Anianpelto. Lahdessa Vesijärven satamassa avattiin Vesijärvi- niminen postitoimisto 1.7.1904. Postimestariksi Heinolan postiin tuli vuonna 1870 Johan Sahlan siinä toivossa, että posti saisi siellä myös omat toimitilansa. Maaherranvirastossa ei kuitenkaan ollut yhtään huonetta tähän tarkoitukseen. Kun uudessa hallintokaupungissa muutenkin oli puute huoneista, ei vuoratenkaan ollut saatavissa kuin pimeitä pirttejä. Sahlan sai tilapäisen toimipaikan vangeille tarkoitetun hirsirakennuksen vahtimestarin huoneesta, mutta maaherran kirjeen 1.7.1781 mukaan täältäkin oli ehdottomasti muutettava pois talvella 1781 - 82 Loviisasta tulevien vankien tieltä.

Kruunun toimesta oltiin Heinolassa kuitenkin rakentamassa tuohon aikaan kolmea uutta huonetta viinavaraston ja lääninrahaston holviksi rakennetun kellarin päälle. Tästä talosta Sahlan toivoi saavansa yhden huoneen postin käyttöön. Pettymys oli kuitenkin melkoinen, kun selvisi, että yhteen huoneeseen tuli maamittauskonttori, toiseen lääninränttimestari ja kolmanteen viinanmyyntipaikka. Heinolan asemakaavaan vuodelta 1785 on merkitty tontti postikonttoria varten ja vuosi 1793 on todennäköinen rakentamisvuosi talolle, jonka sivurakennuksesta posti vihdoin sai ensimmäiset tilansa.

Kun postileimat otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1812 oli Heinola yksi niistä silloisista 39 postikonttorista, jotka saivat oman postileimasimensa. Tämä oli Päijät-Hämeen alueen ensimmäinen postileima, kyrillinen yksirivinen paikannimileima ilman päiväystä. Lähetysajankohdan selvillesaaminen edellytti kirjeen sisällön tutkimista. Heinolan kaupunki kasvoi hitaasti eikä postin määräkään ollut kovin huomattava, lähinnä ruosinkielistä virkamiesten kirjeenvaihtoa.

Posti tulee Lahteen

Postitalonpojat alkoivat olla tyytymättömiä palkkaanasa sekä työstä johtuviin epäkohtiin. Heidän mielestään työ oli liian vaativaa, rengit epärehellisiä ja ainainen lähtövalmius ja hevosten varuillaolo eivät suoneet minkäänlaisia vapauksia. Erimielisyydet johtivat koko postitalojärjestelmän lakkauttamiseen vuonna 1846 ja postinkuljetus jäi kievarilaitoksen tehtäväksi. Tämä muutos oli omiaan parantamaan postinkulkua, monilla linjoilla muun muassa alettiin kuljettaa postia kahdesti viikossa aikaisemman yhden viikkovuoron sijasta. Senaatti vahvisti vuonna 1850 postinkulunjärjestyksen, jossa määrättiin kaikkien linjojen viikkovuorot. Anianpellon silloiseen kauppalaan suunniteltiin uudelleen postitoimistoa 1850- luvun lopulla, mutta perustamispäätöstä ei kuitenkaan tehty. Sen sijaan postin perustamisesta Lahteen kirjoitti Uusi Suometar lehti numerossaan 21.11.1863 "Postilaitos tehdään Hollolaan ja posti Lowisan ja Heinolan välillä pannaan siitä kulkemaan". Lahden postin perustamispäivänä pidetään 21.11.1863. Juuri noihin aikoihin oli alkanut Suomen postilaitoksen merkittävän kehityksen taival, ehiökuoret ja postimerkit oli vastikään otettu käyttöön ja varsinainen filatelian mielenkiintoinen aikakausi oli käynnistynyt. Lahden postin ensimmäisenä nimenä oli ruotsinkielinen Lahtis. Koska toimipaikan ensimmäisenä hoitajana mainitaan tilanomistaja Patrik Sederholm, joka muun muassa omisti tuohon aikaan Lahden kartanon, voidaan olettaa postin sijainneen juuri kartanon tiloissa. Lähdetietojen mukaan Sederholm "osoitti suurta harrastusta pitäjän yhteisten asioiden hoidossa", joten paikikakunnan ensimmäisen postin hoitaminen oli hänelle langennut kuin luonnostaan. Kun Lahden posti vuonna 1865 sai oikeuden välittää myös rahakirjeitä, niin esimieheksi kutsuttiin pitkään Venäjällä palvellut asessori K:A: von Enehjelm ja posti kertomatiedon mukaan muutti Juustilan taloon, lilimain nykyisen Aleksanterinkatu 27 - 29 paikkeille. Vuoden 1865 tilastotietojen mukaan Lahden postista oli lähetetty mainitun vuoden aikana 1081 yksityiskirjettä ja 34 pakettia sekä 88 virkakirjettä. Rahalähetyksiä oli yhteensä 414. 91 markan edestä.

Lahti postiliikenteen keskukseksi

Riihimäki - Lahti rautatie avattiin liikenteelle marraskuussa 1869 ja Lahdesta eteenpäin syksyllä 1870, kuten myös rautatie Vesijärven satamaan. Vääksyn kanava avattiin vuonna 1871. Liikennöintiolosuhteet postinkulun parantamiseksi olivat huomattavasti kohentuneet. Kun postinkuljetus siirrettiin juniin oli myös postitoimipaikan siirto rautatieaseman viereen tarpeellinen. Posti siirtyikin pieneen punaiseen hirsimökkiin nykyisen rautatien alitse kulkevan Uudenmaankadun kohdalle. Tässä talossa oli postinhoitajana Eva Lönnroth. Kaikki Savon suuntaan menevä posti ohjattiin junilta Lahden kautta eteenpäin ja tämä aiheutti paljon lisätyötä. Niinä päivinä, kun 12 hevosen karavaani lähti Lahden postin edestä kohti Heinolaa ja Mikkeliä vallitsi alueella todellinen markkinatunnelma. Vuoden 1890 paikkeilla Lahden postissa työskenteli hoitajan lisäksi ainakin yksi kirjuri ja yksi postiljooni, joka samalla toimitti postin vaihdon juniin niin yöllä kuin päivälläkin. Lisäksi postissa työskenteli palkatta muutamia virkamiesharjoittelijoita, joiden edellytettiin osaavan ruotsia. Ainoana etuna heillä oli ilmainen ruoka postinhoitajan keittiöstä ja yösija talossa.

Laivaposti s/s Lahtis. Siipirataslaiva Lahtis aloitti liikenteen välillä Lahti - Anianpelto vuonna 1866. Vääksyn kanavan tultua avatuksi Anianpellosta alkoi laivaliikenne reitillä Lahti - Jyväskylä, jatkuen vuoteen 1904.Ennen laivan muuttamista potkurikäyttöiseksi, Lahtis oli maailman kolmanneksi vanhin siipirataslaiva. Laivan kuljettaessa paljon paketteja ja rahtia, tarvittiin omat pakettimerkit rahtimaksuja varten.

Käyttämättömät 25 ja 50 p merkit ovat toistaiseksi ainoat tunnetut kappaleet.

Lahdesta tuli kauppala 05.06.1878. Liike-elämän kehittymisen myötä postin merkitys kasvoi ja ensimmäinen virkapukuinen postiljooni ilmestyi katukuvaan. Tämä kantopiirillään kulkenut virkamies oli Johan Andersson, Lahden postissa eri tehtävissä vuosina 1917-1957 toimineen V. I. Ansamaan isä. Asemalla sijainnut postin pieni punainen hirsimökki alkoi käydä ahtaaksi ja kun monet kauppalalaisetkin halusivat postin sijaitsevan lähempänä keskustaa, muutti posti jälleen. Tällä kertaa likimain Rautatienkatu 24:n kohdalle. Vanha mökki jäi ensin rautatiekirjurin asunnoksi ja myöhemmin matkustajakodiksi. Lopullisesti rakennuksen osti poissiirrettäväksi maalaiskirjeenkantaja Leander Dahl.

Lahden posti sai 1893 postikonttorin oikeudet. Postimestariksi nimitettiin entinen expeditööri Gabriel Riigoin ja toimipaikan sijainti muuttui jälleen, tällä kertaa kauppias Paulinin (sittemmin Palmusalo) taloon nykyisen Tuomitalon kohdalla. Postikonttorin alueella oli tuohon aikaan yhdeksän postilaatikkoa, joista heljä höyrylaivoilla. Seuraava postikonttorin toimipaikka olikin sitten tuo tuttu entisen KOP:n graniittitalo, aikanaan Suomen hienoin postitalo, jossa posti toimi vuodesta 1913 aina vuoteen 1960 siirryttyään silloin jälleen takaisin rautatieaseman viereen nykyiselle paikalleen.

Kun vuonna 1900 oli alkanut rautatieliikenne myös Vesijärven satamasta Loviisaan oli rautateiden ja vilkkaan vesiliikenteen johdosta Lahdesta muodostunut posti-, rahti- ja matkustajaliikenteen keskuspaikka. Oli muodostunut tarve perustaa postireittejä lähipaikkakunnille. Tästä alkoi uusi aikakausi, joka synnytti paljon aineistoa mielenkiintoisen filateelisen tutkimuksen perustaksi.

Pekka Taitto