SUOMEN POSTIMAKSUKONELEIMAT

Postimaksukoneleiman eli frankeerausleiman määritelmä pitää sisällään mielenkiintoisen kahtiajaon: postimaksukoneleima on postimaksukoneella tehtävä postimaksuarvoa osoittava leima, joka vastaa postimerkkejä. Perimmiltään kyseessä on siis leima - filatelian kannalta tosin varsin monipuolinen leima, sillä onhan siinä varioivia osia enemmän kuin missään muussa leimatyypissä. Postimerkin korvaajana toimiminen taas tuo postimaksukoneleimojen keräilyyn tarvittaessa antoisia lisäulottuvuuksia.

Filateelisten näkökantojen lisäksi postimaksukoneleimat tyydyttävät hyvin myös uusimpien keräilysuuntausten mukaiset tarpeet: halutaan kerätä Suomen itsenäisyyden ajan kohteita, halutaan kerätä postihistoriaa tai halutaan kerätä lähivuosina ilmestyneitä eli niin kutsutun modernin filatelian kohteita.

Historiaa

Jo viime vuosisadan lopulla liike-elämän kirjeenvaihto oli runsaslukuista, jolloin postimerkkien repiminen, liiman kostuttaminen ja lähetyksille liimaaminen oli aikaaviepä ja vaivalloinen tehtävä. Vähitellen syntyi kaipuu laitteesta, joka suoraan lähetykselle leimaamalla merkitsisi postimaksun suuruuden ja kirjaisi sen laskulaitteen avulla muistiin, jotta postilaitos saisi korvauksen.

Ranskalainen Bushe sai kehittämälleen postimaksukoneelleen brittiläisen patentin vuonna 1884. Hän oli kuitenkin liikkeellä liian varhain, sillä niin viranomaiset, rahoittajat kuin käyttäjätkään eivät olleet koneesta kiinnostuneita.

Vuonna 1900 oli Kristianin, nykyisen Oslon, pääpostikonttorissa eräänlainen postimaksukone. Kun henkilö oli laittanut tarvittavan kolikon koneeseen, kone leimasi rakoon työnnetyn kirjeen punaisella leimalla ja kortin sinisellä leimalla ja pudotti ne allaolevaan laatikkoon. Näiden leimojen perusteella postivirkailija myöhemmin liimasi leiman päälle vastaavan postimerkin.

Vuosina 1902-1904 oli nykyisen kaltaisia koneita lyhytaikaisesti käytössä muun muassa Norjassa ja Amerikan Yhdysvalloissa, mutta varsinainen postimaksukoneiden läpimurto, yleinen hyväksyntä, tapahtui vuosien 1905-1910 kuluessa Uudessa Seelannissa. Kansainväliseen käyttöön Maailman Postiliitto hyväksyi tämän leimausmenetelmän vuonna 1920.

Menetelmän yleistyessä keksittiin ja kehiteltiin uusia ja parannettuja konemalleja sekä apulaitteita (lajittelijat, kuorensulkijat jne.).

Suomessa tämä leimausmenetelmä hyväksyttiin 22.12.1924 ja postihallituksemme antoi asiasta yksityiskohtaiset ohjeet 4.12.1925. Suomen ensimmäinen postimaksukone otettiin käyttöön 7.1.1926.

Rakenne

Postimaksukoneleiman pääosat ovat arvoleima, pääleima, juokseva numero ja mainososa (kuva 1). Arvo- ja pääleiman värin tulee olla helakan punainen. Muiden osien väriä Maailman Postiliitto ei ole määrännyt.

Kuva 1: Postimaksukoneleiman osat.

Arvoleima on aina äärimmäisenä oikealla. Rakenteellisesti se voidaan jakaa vielä pienempiin osiin, joita ovat kehys, arvomerkintä ja koneen tunnusnumero. Kehys muistutti ennen vuotta 1963 hammastetta, mutta nykyään se on puhdas suorakaide.

Koneen tunnusnumero yksilöi leimaukseen käytetyn laitteen. Koneen tunnusnumero oli aluksi 3-numeroinen, mutta koneiden lisääntyessä se muuttui 4-numeroiseksi. Kun 1970-luvulla siirryttiin atk-aikakauteen, tunnusnumero muuttui 6-numeroiseksi, jolloin tunnusnumeron kaksi ensimmäistä merkkiä kertovat konemallin. Mainittakoon, että ensimmäisen laitteen tunnusnumero oli 102.

Pääleima on normaalin postileiman kaltainen paikkakunta- ja päivämäärämerkinnöin varustettu leima. Varhaisissa konetyypeissä pääleimaa ei ollut lainkaan, jolloin arvoleima mitätöitiin postimerkin tapaan normaalilla postileimalla. Pääleiman ja mainososan keskinäinen järjestys vaihtelee.

Juokseva numero osoittaa koneella tehtyjen leimapainanteiden kokonaislukumäärän automaattisesti. Se on yleensä pääleiman ja arvoleiman välissä, mutta se saattaa puuttua kokonaankin.

Jaottelu

Postimaksukoneleimat on postihistoriakeräilijöiden keskuudessa tapana jaotella ensisijaisesti ajanjakson, toissijaisesti konetyypin ja kolmanneksi rakenteellisten seikkojen mukaan.

Postimaksukoneleimoihin liittyen on kolme merkittävää tapahtumaa, joiden perusteella postimaksukoneleimat voidaan jakaa neljään ajanjaksoon. Nämä tapahtumat ovat vuodenvaihteen 1962/63 rahanuudistus, 1970-luvun alkupuoliskolla tapahtunut atk:n käyttöönotto ja 1990-luvun lopulla tapahtunut siirtyminen Lataa ja Postita -järjestelmän käyttöön.

Rahanuudistuksen yhteydessä arvoleimamalli uusittiin, jolloin kehyksestä poistui muun muassa hammastus (kuva 2). Atk:n käyttöönoton myötä koneiden tunnusnumerojärjestelmä uusittiin, jolloin tunnusnumeron kaksi ensimmäistä merkkiä kertovat konemallin. Lataa ja Postita -järjestelmällä tarkoitetaan Postin maksamisen digitalisointiin liittyvää laiteuudistusta. Tämä uudistus ei välttämättä näy uudenlaisina arvoleimamalleina, koska uudistuksen vaatimat muutokset on tehty itse koneisiin. Tässä esityksessä tähän Lataa ja Postita -ajanjaksoon on sijoitettu ne koneet, joiden arvoleimamalli poikkeaa edellisten ajanjaksojen leimamalleista. Vuosiluvuin ilmaistuina ajanjaksot ovat siis: käyttöönotosta vuoteen 1962 asti, vuodesta 1963 noin vuoteen 1972 ja noin vuodesta 1972 voin vuosiin 1999-2000 ja noin vuosista 1999-2000 eteenpäin.

Kuva 2: Esimerkkejä eri ajanjaksojen arvoleimamalleista; vasemmalta lukien ensimmäinen arvoleimamalli, rahanuudistuksen myötä uusittu arvoleimamalli, atk:n käyttöönoton myötä uusittu tunnusnumerojärjestelmä ja Lataa ja postita -järjestelmä.

Siirtyminen uuden arvoleimamallin käyttöön tapahtui verraten nopeasti, pääasiassa vuoden 1963 aikana. Tämä siitä syystä, että koneen arvoleimakuvakkeen piti olla säännösten mukaan uusittu vuoden 1963 loppuun mennessä. Sen sijaan tunnusnumerojärjestelmän uusimisen yhteydessä tunnusnumeroja vaihdettiin huomattavasti hitaammin. Vielä nykypäiviltä tunnetaan leimauksia, joissa tunnusnumero on edellisen järjestelmän ajalta. Lataa ja Postita -järjestelmään siirtymiselle on annettu siirtymäaika, joka päättyy vuoden 2002 lopussa. Sen jälkeen ainaisempien järjestelmien mukaisia koneita ei ole enää mahdollista käyttää.

Pääsääntöisesti jokainen konemalli on oma konetyyppinsä ja ne luetteloidaan usein käyttöönottojärjestyksessä. Kuitenkin, jos sama konemalli esiintyy useamman kuin yhden ajanjakson aikana, konemalli jaetaan vastaavasti useammaksi konetyypiksi (taulukko 1).

Ensimmäinen arvoleimamalli
1. Hasler D 106: koneet 102-143
2. Neopost: koneet 201, 202, 207, 208
3. Midget: koneet 301-305
4. Francotyp C: koneet 401-500, 601-1000, 1501-1699, 1701-1717
5. Hasler F 22: koneet 501-505, 508
6. Hasler F 88: koneet 1001-1124
7. Francotyp Cc: koneet 1201-1500, 2001-2267, 2271-2273, 2275-2279

Uusi arvoleimamalli
8. Francotyp C : koneet 401, 405, 441, 465, 470, 477, 604, 605, 607, 608, 612-614, 617-621, 623, 625, 629, 632, 634, 635, 637, 638, 640, 644, 647, 648, 651, 652, 654-656, 660, 664, 665, 668-675, 679-681, 684, 685, 687, 689-691, 693, 704, 706-710, 712, 715, 716, 721-723, 725-728, 730-735, 737, 738, 740, 741, 743-752, 754-764, 766-775, 777-879, 881-1000, 1501-1837
9. Hasler F 88 : koneet 1001, 1004-1168
10. Francotyp Cc : koneet 1201-1500, 2001-3000, 3601-4000, 8001-8136
11. Krag: koneet 3001-3038
12. Francotyp A 9000 : koneet 3501-3543
13. Pitney Bowes 5338, 5339, 5348, 5349: koneet 4001-5000, 7001-7422
14. Neopost 205 : koneet 6001-6091
15. Pitney Bowes 6338 : koneet 5001-5630
16. Satas Baby : koneet 9001-9077

Uusittu tunnusnumerojärjestelmä
17. Francotyp Cc: koneen tunnusnumero 10
18. Francotyp C: koneen tunnusnumero 11
19. Francotyp A: koneen tunnusnumero 12
20. Francotyp M: koneen tunnusnumero 13
21. Francotyp MS 5: koneen tunnusnumero 14
22. Francotyp EFS 3000: koneen tunnusnumero 15
23. Hasler 88: koneen tunnusnumero 17
24. Hasler Mailmaster F101, F202, F204, F305: koneen tunnusnumero 18
25. Hasler Mailmaster F300 - F310: koneen tunnusnumero 19
26. Pitney Bowes 5338: koneen tunnusnumero 20
27. Pitney Bowes 5339: koneen tunnusnumero 21
28. Pitney Bowes 5348: koneen tunnusnumero 22
29. Pitney Bowes 5349: koneen tunnusnumero 23
30. Pitney Bowes 6300: koneen tunnusnumero 24
31. Pitney Bowes 4351: koneen tunnusnumero 25
32. Pitney Bowes 6300: koneen tunnusnumero 26
33. Pitney Bowes 6500: koneen tunnusnumero 27
34. Pitney Bowes 6900: koneen tunnusnumero 28
35. Neopost 2205: koneen tunnusnumero 30
36. Neopost 505: koneen tunnusnumero 31
37. Alcatel 4400 ja 7500: koneen tunnusnumero 32
38. Alcatel 2205: koneen tunnusnumero 34
39. Krag: koneen tunnusnumero 39
40. Satas Baby: koneen tunnusnumero 40
41. Postalia: koneen tunnusnumero 50
42. Krag Finpost: koneen tunnusnumero 60
43. Frama: koneen tunnusnumero 70
44. Secap Junior: koneen tunnusnumero 80
45. Pitney Bowes System 2000: koneen tunnusnumero 90

Lataa ja postita -järjestelmä
46. Pitney Bowes B900: koneen tunnusnumero 25
47. Pitney Bowes System 2000: koneen tunnusnumero 90
48. Pitney Bowes Post Perfect: koneen tunnusnumero 91

49. Pitney Bowes Personal Post: koneen tunnusnumero 93

Taulukko 1: Konetyypit.

Konetyypit 1 ja 3 ovat toimintaperiaatteeltaan kertaleimaajia eli koneita, joissa on joukko täydellisiä arvoleimakuvakkeita, jotka kukin kerrallaan koneeseen sijoitettuna painavat koko arvoleiman. Ellei postimaksua vastaavaa kuvaketta ole, leimataan useita pienempiarvoisia kuvakkeita erikseen vierekkäin. Konetyyppi 2 on arvonvalintaleimaajia eli koneita, joissa on kiinteä arvoleiman kehys ja arvoleimaan on valittavissa rajoitettu määrä arvonumeroita. Mikäli postimaksua vastaavaa arvonumeroa ei ole, kootaan postimaksu kertaleimaajan tapaan useasta eri leimasta. Muut konetyypit ovat yleisleimaajassa eli koneita, joissa on 3-, 4- tai 5-numeroiset arvoluvut, jotka voidaan mielivaltaisesti vaihtaa osoittamaan mitä tahansa postitusarvoa (1-999, 1-9999, 1-99999 penniä) saman arvoleiman sisällä.

Rakenteellisia seikkoja ovat muun muassa

  • arvoleiman ja pääleiman etäisyys,
  • arvoleiman ja pääleiman keskinäinen sijainti,
  • arvoleiman kehyksen koko, hampaiden lukumäärä ja hampaiden koko,
  • arvomerkinnän merkkien lukumäärä, sijainti kehykseen verrattuna ja numeroita seuraavat rahamerkinnät,
  • arvomerkinnän numeroiden koko ja muoto,
  • arvomerkinnän ensimmäinen merkki,
  • pääleiman renkaiden lukumäärä, halkaisija ja poikittaispalkin korkeus,
  • pääleiman päivämäärämerkinnän pisteet ja kuukausimerkintä,
  • juoksevan numeron läsnäolo ja merkkien korkeus sekä
  • koneen tunnusnumeron sijainti arvoleiman kehykseen verrattuna, asento ja merkkien korkeus.

(Esimerkkejä rakenteellisista eroista on kuvissa 3-7.)

Miten nämä asiat eri konetyypeissä varioivat, vaihtelevat kovasti. Esimerkiksi konetyypissä 19 variantteja ei ole lainkaan ja konetyypistä 4 tunnen 49 eri variaatiota.

Kuva 3: Esimerkkejä arvoleiman kehyksestä; vasemmalta lukien kulmahampaat kapeita, mutta keskenään erilaisia ja epäsymmetrisiä; kulmahampaat leveitä; kulmahampaat kapeita, mutta kaikki neljä samanlaisia.

Kuva 4: Esimerkkejä arvomerkinnästä; vasemmalta lukien 4-merkkinen, kehyksen keskellä; 5-merkkinen, oikeassa reunassa; 4-merkkinen, jota seuraa kirjaimet mk.

Kuva 5: Esimerkkejä arvomerkinnän numeroista; vasemmalta lukien suipot; kulmikkaat; pyöristyneet, tasapaksut.

Kuva 6: Esimerkkejä arvomerkinnän ensimmäisestä merkistä; vasemmalta lukien numero; 5-sakarainen tähti; 7-sakarainen tähti; kärjellään olevan neliö.

Kuva 7: Esimerkkejä koneen tunnusnumeron sijainnista, vasemmalta lukien kehyksen sisäpuolella, kehyksen alla ja kehyksen alla kehysviivan katkaisten.

Filateliaa vaiko ei

Postimaksukoneleimojen käyttöönotosta alkaen on taitettu peistä siitä, ovatko nämä filateliaa vaiko eivät. Kun postimaksukoneleimat olivat asiana uusi, niitä vastustettiin filatelistipiireissä melkoisesti. Kutsuttiin niitä jopa postimerkkien giljotiineiksi. Aikaa myöten suvaitsevaisuus on kasvanut, kun pakostakin on jouduttu etsimään klassisten kohteiden sijaan mielekkäämpiä keräilyalueita.

Leo Saari on oivasti jopa perustellut, miksi postimaksukoneleimatut lähetykset on pakko hyväksyä filateelisiksi kohteiksi: ne on leimattu postin hyväksymällä laitteella, niistä on maksettu taksan mukainen postimaksu ennen kuljetusta, niissä on postimaksua osoittava merkintä ja ne ovat postin kuljettamia. Vastaväittäjät huomioikoon, että varauksettomasti filatelian piiriin hyväksytyt ehiöt, joilla on muun muassa oma luokka postimerkkinäyttelyissä, täyttävät nämä samat kriteerit.

Tänä päivänä, automaattilipukkeiden aikakautena, tuskin kukaan pystyy järkevästi perustellen kieltämään postimaksukoneleimojen -punaleimaisten -kuulumista filatelian piiriin.

Kokoelman laatiminen

Postimaksukoneleimoista voidaan postimerkkien ja muiden leimojen tapaan laatia luettelo-, erikois- ja tutkimuskokoelmia. Luettelokokoelmaan pyrittäisiin saamaan kaikki erinumeroiset leimat. Erikoiskokoelma voitaisiin esimerkiksi laatia yhden ainoan konemallin leimauksista, kaikista kertaleimaajakoneessa käytössä olleista postitusarvoista, eri konemallien tyyppinäytteistä tai koneiden haltijoiden erilaisista mainoksista. Tutkimuskokoelmassa analysoitaisiin eri konemallien tunnusmerkkejä. Tarvittaessa voitaisiin rajoittua tiettyyn ajanjaksoon, tiettyyn aiheeseen tai vain tietyn alueen leimoihin.

Edellä mainitut tavat myötäilevät perinteistä tapaa järjestellä postimaksukoneleimat kokoelmassa. Tapoja on muitakin, sillä ainoastaan mielikuvitus, näyttelykokoelmien laadintaohjeiston asettamin varauksin, asettaa rajat kokoelman rakenteelle.

Aihekokoelmien kohdalla tilanne on ongelmallisempi, sillä yleensä aihefilatelistia eniten kiinnostava osa postimaksukoneleimassa on vähiten postaalinen osa eli mainososa. Aihekokoelmassa postimaksukoneleimoja tulisikin käyttää lähinnä täydentävänä materiaalina, kun halutaan monipuolistaa merkein, muunlaisin leimoin tai ehiöin suoritettua dokumentointi. Milloin muuta dokumentoivaa, asiaa esittelevää, filateelista materiaalia ei ole, voi tiettyä niukkuutta ohjenuorana pitäen käyttää postimaksukoneleimoja myös ensisijaisena materiaalina. Toisaalta on huomautettava, että postimaksukoneleimattu kohde saattaa hyvinkin sopia aihekokoelmaa pelkästään leiman puhtaasti postaalisten osien, kuten esimerkiksi leimauspaikkakunnan tai maan nimen, ansiosta.

Hankinta ja harvinaisuus

Postimaksukoneleimakohteita voi yrittää hankkia keräilijäystäviltä kyselemällä, kauppiaiden kuorilaatikoita ja -kansioita läpikäymällä, seuraamalla huutokauppoja tai ilmoittelemalla postimerkkilehdissä. Kaksi ensin mainittua tapaa vaativat melkoista pitkäjänteisyyttä, mutta tuottavat satunnaisesti mukavaakin tulosta. Myös huutokauppojen seuranta saattaa tuottaa tulosta etenkin nyt, kun jotkin meklarit ovat alkaneet ottamaan listoilleen myös postimaksukoneleimakohteita.

Itseäni ovat eniten kuitenkin auttaneet lehti-ilmoittelun kautta syntyneet kontaktit. Tällä tavoin olen saanut suuriakin valikoimia tarkasteltavaksi. Liekö ilmoittelun osoittautuminen parhaaksi kanavaksi olevan osoitus siitä, että aktiivisesti postimaksukoneleimojen tiimoilla liikkuu vielä pieni joukko keräilijöitä.

Postimaksukoneleimojen hinnoittelu on vielä asettautumatta uomiinsa, mitä hyvin ilmentää etenkin huutokaupoissa aika ajoin havaittava harvinaisuudesta eli tallella olevan materiaalin määrästä olevien harhakuvien takia tapahtuva ylihinnoittelu. Järkevältä tuntuisi, jos postimaksukoneleimojen hinnat noudattelisivat vastaavan ajankohdan yleismerkillä varustettujen postilähetysten hinnoittelua, sillä ovathan sekä yleismerkeillä varustetut lähetykset että postimaksukoneleimatut lähetykset puhtaasti tarvepostitteita.

Selvästi harvinaisimpia ovat konetyypit
2. Ensimmäinen arvoleimamalli, Neopost;
3. Ensimmäinen arvoleimamalli, Midget ja
5. Ensimmäinen arvoleimamalli, Hasler F 22.

Jonkin verran näitä yleisempiä konetyyppejä ovat
1. Ensimmäinen arvoleimamalli, Hasler D 106;
6. Ensimmäinen arvoleimamalli, Hasler F 88;
11. Uusi arvoleimamalli, Krag;
12. Uusi arvoleimamalli, Francotyp A 9000;
14. Uusi arvoleimamalli, Neopost 205 ja
16. Uusi arvoleimamalli, Satas Baby.

Kohtuudella tavattavia ovat konetyypit
4. Ensimmäinen arvoleimamalli, Francotyp C;
7. Ensimmäinen arvoleimamalli, Francotyp Cc;
8. Uusi arvoleimamalli, Francotyp C ja
9. Uusi arvoleimamalli, Hasler F 88;
15. Uusi arvoleimamalli, Pitney Bowes 6338

Ja hyvin yleisiä ovat
10. Uusi arvoleimamalli, Francotyp Cc ja
13. Uusi arvoleimamalli, Pitney Bowes 5300-sarja.

Taulukkoon 2 olen koonnut käsitykseni siitä, minkä arvoisia edellä lueteltujen konetyyppien postimaksukoneleimat postilähetykset ovat. Uudempien ajanjaksojen ajalta on vielä liian aikaista sanoa mitään, koska laitteet ovat vielä käytössä ja leimattuja lähetyksiä tulee kokoajan lisää.

Peruskohteella tässä tarkoitetaan postimaksukoneleimattua postikorttia, kirjettä, pakettikorttia tai postiosoituskorttia, jossa
- postimaksukoneleiman painanne on terävä (ei levinnyt) ja ehjä (siis myös kokonaan lähetyksellä) sekä haalistumaton,
- postilähetys on ehjä, siisti ja taksanmukainen,
- postilähetyksen kuljetuksessa ei ole käytetty lisäpalveluita (kuten kirjausta tai pikajakelua) ja
- lähetyksellä mahdollisesti olevan normaalin postileiman painanne on terävä.

1. Ensimmäinen arvoleimamalli, Hasler D 106
Peruskohteen arvo on 5 euroa.
Jos arvoleiman painanteessa nimellisarvona on 20p, 25M, 30M, 45M tai 70M, peruskohteen arvo on 10 euroa.
Jos arvoleiman painanteessa nimellisarvona on10p, 30p, 60p, 3,5M, 4M, 6M, 7M, 7,5M, 8M, 9M, 12M, 16M, 20M, 24M, 35M, 50M tai 55M, peruskohteen arvo on 15 euroa.
Jos arvoleiman painanteessa nimellisarvona on 100M tai 500M, peruskohteen arvo on 50 euroa.
Jos maininta 'Kirjoihin' on painettu postimaksukoneella, kohteen arvo kaksinkertaistuu.

2. Ensimmäinen arvoleimamalli, Neopost
Peruskohteen arvo on 8 euroa.
Jos arvoleiman painanteessa nimellisarvona on 40p tai 50p peruskohteen arvo on 12 euroa.
Jos arvoleiman painanteessa nimellisarvona on 20p tai 2,5M, peruskohteen arvo on 16 euroa.

3. Ensimmäinen arvoleimamalli, Midget
Peruskohteen arvo on 8 euroa.
Jos arvoleiman painanteessa nimellisarvona on 40p peruskohteen arvo on 16 euroa.

4. Ensimmäinen arvoleimamalli, Francotyp C
Peruskohteen arvo on 3 euroa.

5. Ensimmäinen arvoleimamalli, Hasler F 22
Peruskohteen arvo on 8 euroa.

6. Ensimmäinen arvoleimamalli, Hasler F 88
Peruskohteen arvo on 5 euroa.

7. Ensimmäinen arvoleimamalli, Francotyp Cc
Peruskohteen arvo on 3 euroa.

8. Uusi arvoleimamalli, Francotyp C
Peruskohteen arvo on 3 euroa.

9. Uusi arvoleimamalli, Hasler F 88
Peruskohteen arvo on 3 euroa.

10. Uusi arvoleimamalli, Francotyp Cc
Peruskohteen arvo on 1 euro.

11. Uusi arvoleimamalli, Krag
Peruskohteen arvo on 5 euroa.

12. Uusi arvoleimamalli, Francotyp A 9000
Peruskohteen arvo on 5 euroa.

13. Uusi arvoleimamalli, Pitney Bowes 5300-sarja
Peruskohteen arvo on 1 euro.

14. Uusi arvoleimamalli, Neopost 205
Peruskohteen arvo on 5 euroa.

15. Uusi arvoleimamalli, Pitney Bowes 6338
Peruskohteen arvo on 3 euroa.

16. Uusi arvoleimamalli, Satas Baby
Peruskohteen arvo on 5 euroa.

* * *

Lisäpalveluista postiennakko ei kohota lähetyksen myyntiarvoa kuin vähän eli enintään 20 prosenttia. Kirjaus ja pika lisää lähetyksen arvon puolitoistakertaiseksi ja vakuutus 2-3 kertaiseksi.

Pohjoismaihin tai Saksaan menneet lähetykset ovat likipitäen Suomessa kulkeneiden lähetysten arvoisia. Muualle Eurooppaan, Yhdysvaltoihin tai Kanadaan menneet lähetykset ovat peruskohteeseen verrattuna arvoltaan puolitoistakertaisia ja muualle maailmaan menneet kohteet vähintään 2-3 kertaisia.

Muut postilähetyslajit (kuten tiedustelu) on hinnoiteltava aina tapauskohtaisesti. Pääsääntöisesti nämä ovat melko harvinaisia ja sitä kautta yksin ostettuina hinta voi olla 30-50 euroa lähetykseltä.

Jos osa postimaksusta on postimaksukoneleiman lisäksi maksettu postimerkillä, lähetyksen arvo 2-3 kertaistuu.

Jos postimaksukoneleima on painettu ensin erityiselle kehystetylle lipukkeelle, joka on sitten liimattu lähetykselle ja lipuke on leimattu normaalilla postileimalla postimerkin tapaan, lähetyksen arvo on vähintään viisikertainen.

Jos edellä mainituista kertoimista laukeaisi useampi (esimerkiksi kaukomaille mennyt kirjattu lähetys), tulee kohde hinnoitella tapauskohtaisesti. Pääsääntönä voisi ajatella, että peruskertoimeksi otettaisiin suurin ja siihen laskettaisiin yhteen muista kertoimista enintään puolet (em. esimerkin tapauksessa kertoimeksi tulisi 3+0,25=3,25 eli kaukomaiden kerroin, 3, korkeimpana kertoimena peruskertoimeksi ja kirjauksen kertoimen, 1,5, korottavan osuuden, 0,5, puolikas).

Taulukko 2: Postimaksukoneleimojen arvot yksin kappalein myytäessä.

Leikkeillä vai lähetyksillä

Keräilijöiden keskuudessa käsitykset vaihtelevat, tulisiko postimaksukoneleimojen painanteet ottaa talteen leikkeillä vai kokonaisilla postilähetyksillä.

Postimaksukoneleimoja on hyvinkin erikokoisilla lähetyksillä. Kortit ja kuoret C5-kokoon asti on vielä kohtuudella laitettavissa kokoelmalehdille, mutta sitä suurempia postilähetyksiä ei juuri voi ajatella kokoelmaan liitettäväksi. Tästä syytä ovat eräät esittäneet käsityksenään, että otettaisiin talteen vain oleellisin eli itse leima ja tarvittaessa koneenhaltijan nimi lähetykseltä, koska kyse on joka tapauksessa vain leimoista.

Toisaalta joskus osoite, tuloleima tai muut merkinnät lähetyksellä saattavat antaa postinkulullista lisätietoa. Edellä esitetystä poiketen ainakin tällaisissa tapauksissa lähetys olisi hyvä säilyttää kokonaisena.

Jos tilannetta tarkastellaan ahtaan filateelisesti ja nimen omaan postihistorialliselta kannalta, niin postimaksukoneleiman painanne liittyy postilähetykseen postimerkkiä tiukemmin: postimaksukoneleiman painannetta ei voi irrottaa lähetyksestä, kuten postimerkin voi. Näin ollen postimaksukoneleiman painanne liittyy vääjäämättömästi johonkin postilähetykseen, joten postimaksukoneleiman painanne ei leikkeellä voi olla postilähetyksellä olevan painanteen veroinen. Myös arvon säilymisen kannalta, kun postimaksukoneleimojen markkinat eivät oikeastaan ole vielä edes alkaneet, olisi varmempaa säilyttää postilähetykset ainakin toistaiseksi kokonaisina.

Kuva 8: Postimaksukoneleiman painanne erityisellä lipukkeella on postimaksukoneleimakohteista kaikkein harvinaisin.

Kuva 9: Alunalkaen lähetyksellä tuli olla lähettäjän nimi. 8.3.1929 alkaen tuon nimen sai tehdä postimaksukoneen leimalla.

Kuva 10: Lähetykset tuli jättää postin kuljetettavaksi pääleiman osoittamana päivänä. Jos näin ei tapahtunut, lähetys tuli leimata uudestaan postiinjättöpäivää osoittavalla leimalla, jossa postimaksuksi oli asetettu nolla.

Kuva 11: Postimerkkejä saattoi käyttää postimaksukoneleimojen ohessa postimaksun suorittamiseen 1.6.1930 alkaen.

Kuva 12: Aluksi koko postimaksukoneleiman painanteen tuli olla heleän punainen. Vuodesta 1964 lähtien painanteen mainososa sai olla muunkin värinen.

Kirjallisuutta

Hakoniemi, T., Postimaksukoneleimojen mainososatutkimus, Vaihe 1, 1977.

Hannula, P., Suomen Postimaksukoneleimat, Joutjärven Postimerkkikerho ry, Lahti 1992.

Hannula, P., Suomen postimaksukoneleimojen käsikirja, Joutjärven Postimerkkikerho ry, Espoo 2000.

Hannula, P., Suomen postimaksukoneleimojen käsikirja, 2., täydennetty painos, Joutjärven Postimerkkikerho ry, Espoo 2005.

Petteri Hannula