SULKAKIRJEIDEN KERÄILYSTÄ

Se mistä filatelia tai keräily alkaa kunkin ihmisen kohdalla on hyvin moninainen. Omalla kohdallani se alkoi 1940 luvulla, koska silloin suurin osa pojista keräsi postimerkkejä. Varsinaisen sysäyksen sain vaihdettuani koulua ja eräs uusi kaverini näytti isänsä postimerkkejä, joka hänkin oli myös keräilijä. Ne olivat erilaisia kuin meidän poikien nuhruiset vaihtomerkkimme olivat. Puhtaita kokonaisia arkkeja Punaista Ristiä, Mannerheimejä, Rytejä ja niistä vanhempia sekä kauniita kansioita merkkeineen, näen niitä vieläkin sieluni silmissä. Siitä se sitten alkoi. Ensimmäinen investointini oli urheilusarja vuodelta 1945 postista ostettuna. Tästä katson keräilyni alkaneen vaikka se olikin satunnaista. Nuoren elämässä oli niin paljon muutakin puuhastelua.

Tein satunnaisesti hankintoja huutokaupoista sekä postimerkkiliikkeissä ja kartutin Suomi kokoelmaani. Taisi olla Katajannokan Upseerikerholla kun näin ensi kerran sulalla varustetun esifilateelisen kirjeen. Musta sulka oli sinetillä kiinni, se oli rakkautta ensi silmäyksellä ja tästä tämä kiintymys alkoi. Ryhdyin aktiivisesti seuraamaan huutokauppoja ja hankin sulkakirjeitä aina mahdollisuuksien mukaan. Kului kymmeniä vuosia ennen kuin liityin postimerkkikerhoon. Opin seuraamaan alan lehtiä ja olemaan silmät ja korvat auki. Opin tietämään mitä tarkoitti koukero ja sulka kuorella. Kihlakunnanpostin postitalonpoikain saamat kuljetuspalkkiot olivat alhaiset ja siksi oli ainaista napinaa ja velttoutta kirjeiden kuljetusten osalta. Sulat auttoivat tärkeiden kirjeiden nopeuteen sekä kuoriin lisätyt nopeus kehotukset. Kihlakunnanpostin palkkiot määräsi maaherra virkamiehineen kussakin läänissä erikseen.

Kihlakunnanposti

Kihlakunnanpostissa kulkeneen kirjeen tunnistaa siinä esiintyvästä koukeroisesta kuviosta, jota filatelistit nimittävät Meander kuvioksi. En käytä sanontaa Kruunuposti, koska se harhauttaa sekoittamaan sen valtakunnan postin kanssa. Meander kuvio on jäänne Ruotsin valtakunnan symbolista, jossa oli kuvattuna kolme kruunua.Ei ollut kovin helppoa jäljitellä piirtämällä kolmen kruunun kuviota. Vuosien saatossa siitä muodostuikin koukero.

Meander kuvion muoto vuonna 1700

Ajan kuluessa oli kuvio muotoutunut yhtenäiseksi käyräksi jo vuonna 1760

Kihlakunnan posti oli postijärjestelmä, joka oli pääasiassa maaseudulla asuvia virkamiehiä varten, kuten upseerit, kruununvoudit, papit, tuomarit, maamittareiden lisäksi lääninhallitukset ja kihlakunnanvirastot. Ainoa keino saada tiedotettua tapahtumista kansalle maaseudulle olivat kirkkokuulutukset. Kansa kerääntyi joka sunnuntai aamuisin kirkkoon kuulemaan kuulutuksia, jotka pappi luki saarnastuolista käsin kirkollisten toimitusten jälkeen.

Sitten itse sulasta

Kihlakunnan postin kirjeitä ilman sulkaa on olemassa monta kertaa enemmän kuin sulalla varustettuina. ”Karhunhammas” lehdessä vuonna 1977 Jaakko Kemppainen kertoo omistavansa 700 kappaletta sulattomia Meander kirjeitä. Sulallisia tuskin on säilynyt edellä mainittua määrää. Mitä pidemmälle yhteiskunnat kehittyivät, sitä kiireellisemmäksi ihmisten elämän rytmi muodostui. Näin kävi Meander kirjeiden aikoihin, siksi sulkaa käytettiin merkkinä siitä, että sitä oli kuljetettava tauotta määränpäähänsä. 1600 luvulta ei ainakaan Suomessa kulkeneita sulkakirjeitä ole tavattu. Vanhin sulkakirje on vuodelta 1748. Eräät tärkeät syyt niiden käyttöön olivat mm. Kustaa III:n sota Venäjää vastaan vuosina 1788-1790, sekä Kustaa IV:n uusi sota Venäjän kanssa 1808, jota myös kutsutaan Suomen sodaksi. Samoin 1700 luvun lopussa ja 1800 luvun puolivälissä olleiden katovuosien aiheuttamat nälänhädät ja kadosta johtuvat pakkohuutokaupat. Rikollisten etsintä, maantieverkkojen parantamiseen liittyvät ja kestikievariajovuorojen kuulutukset hoidettiin myöskin kiireellisten sulkakirjeiden avulla.

Kirje maaherralta Uskelasta 13.5.1760 Nastolan kirkkoon kuulutettavaksi. Matkanopeus 1 sulka. Sisällön mukaan määrättiin Hämeen rykmentistä 200 miestä Suomenlinnaan ja 100 miestä Loviisaan linnoitustöihin sekä tarvittava määrä upseereita ja aliupseereita mukaan. Marssi alkaa 27.5.1760. Sotilasasia. Sotilaat asuivat kotonaan viljellen peltojaan. Aseet ja varusteet olivat kruunun varastoissa, joten kiire tuli Hämeen rykmentissä. Kirjeen lähettämisestä marssin alkuun noin kaksi viikkoa aikaa.

Kirje Porlammilta 3.4.1765 Tjusterbyhyn nimismies Eliias Malm`lle. (Tjusterby on kylä Porvoossa) Matkanopeus 1 sulka. Kaunis meander kuvio. Kirjeestä selviää, että kyseessä on vankikarkuri, joka on saatava kiireellisesti kiinni ja edesvastuuseen.

Kirje kuulutettavaksi Voipalasta (Valkeakoski) 29.9.1776 Kurisjärvelle, vaikkakin osoite on Somerolle. Kirje on jatkanut matkaansa Kurisjärveltä (Kylmäkoski) Someron kirkkoon. Kirjeellä suuntakirjain S joka oli tarpeen lukutaidotonta postinkuljettajaa varten. Hän kuitenkin tunsi kirjaimet. Kihlakunnan tuomari on kirjeellä ilmoittanut määräajat talvikäräjien pidosta Sääksmäen Alisessa sekä Ylisessä kihlakunnassa. Käräjäpaikkakuntia luetellaan 29 kpl. Kirjeen vastaanottaja Kurisjärvellä Sam Zitting on lisännyt kuulutettavaksi, että Kuninkaallisen Uudenmaan jv rykmentin Pohjan pitäjän komppania kotiutetaan tämän kuun 26 päivänä. Kaikkia ruodun pitäjiä määrätään saapumaan noutamaan sotamiehiään. Suuntakirjain on lisätty Kurisjärvellä.

Sotilaallinen kirkkokuulutus Eräjärven kappeliin 18.5.1779 Längelmäeltä. Kulkunopeus kaksi sulkaa. Maaherra määrää kansaa korjaamaan teitä ja siltoja. Jemsiön komppaniat marssivat Parolaan suuriin sotaharjoituksiin. Jokaisesta talosta määrättiin työhön miehiä ja yksi hevonen. Työstä ei saanut kieltäytyä, kaikkien tuli kantaa vastuunsa.

Kirje siltavoudille Vesilahdelle 26.2.1788. Paikalliskirje. Matkanopeus kaksi sulkaa. Kuorella maininta toimitusnopudesta:”Toimitetaan eteenpäin ilman laiminlyöntejä ja yötä päivää asianomaisten postitalonpoikien osalta”. Kirjeessä nimismies Påls määrää siltavoudin ajamaan talonpojat lumitöihin kovien lumisateiden jälkeen omalla vastuualueellaan. Tiet ovat tukossa niin, etteivät matkalaiset pääse kulkemaan.

Kasteholman linnasta lähetetty kirje Pålsböleen talvella 1809 kruununvouti Bomanssonilta nimismiehelle. Kuorella nopeus kehoitus:”kiireellisesti lentäen”. Vouti pyytää avaamaan ovia haavoittuneille sotilaille, koska ilmat ovat kylmiä. Armeija oli paennut Ruotsiin ja ainoastaan ahvenanmaalaiset itse puolustivat saariaan.

Kuulutus Eräjärven kirkkoon 17.8.1833 Länkipohjasta. Matkanopeus kaksi sulkaa. Virkakirjeellä nopeuskehotus ”KIRUHTA”.

Jaakko Salin