KOHTEEN ANALYYSI

Postihistoriakokoelman arvostelusääntöjen tulkintaohjeissa sanotaan: ”Filateelisia ja vastaavia tietoja osoitetaan kokoelmaan valitun aineiston ja siihen liitetyn tekstin avulla. Henkilökohtainen tutkimus osoitetaan kokoelmaan valitun aineiston asiantuntevan analyysin avulla.” Tärkeään on siis analyysi, mutta mitä analyysin pitää olla käytännössä.

Korkeita kokonaispistemääriä näyttelyissä ansainneiden kokoelmien on täytynyt saada hyvin korkeat pisteet kaikista arvostelun osa-alueista, myös filateelisista tiedoista. Toisin sanoen näissä kokoelmissa myös tuomareiden mielestä kohteiden analyysi on täytynyt olla oikein hyvin tehty. Otin tarkasteluun 14 kansanvälisessä PhilaNippon 2011, kansainvälisessä Indonesia 2012, kansainvälisessä Australia 2013 ja pohjoismaisessa Nordia 2013 –näyttelyissä erinomaisesti tai jopa huimasti pisteitä kerännyttä kokoelmaa (kokoelmat on lueteltu kokonaispisteineen taulukossa A) katsoakseni, mitä he ovat kohteiden analyysissä käsitelleet.

Taulukko A
# Kokoelma Philanippon 2011 (FIP) Indonesia 2012 (FIP) Australia 2013 (FIP) Nordia 2013 (Pohj)
I Walske: Heart of the West: San Francisco as a Postal Hub From 1849 to 1869 97 98

II Jörgensen: Danish Mail to Foreign Destination
96

III Larsson: Swedish Postal History
96

IV Brown: Aden Postal History 95 95

V Grassi: United States External Mail Routes 1854-75 95


VI Påhlman: Dutch East Indies: Postal Routes and Rates 93 93 93
VII Buskum: The Norwegian skilling issues and postal items

90 92
VIII Salam: Egypt: Maritime Mail Routes, 19th Century 90 92 90
IX Lundgren: Bohuslän 1692-1910


91
X Moscatelli: Argentina Postal History 1923-45 Definitive Issues
91

XI Putranto: The Develompment of Postal Cancellations Used in Netherlands Indies 1789-1914
91

XII Forssmark: Faroe Island postal conditions during WW II


90
XIII Muhonen: Finland 1918


90
XIV Ore: Carpatho - Ukraine
90

Mitä kussakin kokoelmassa on kohteesta kerrottu, ilmenee taulukossa B. Mistä mihin ja milloin kohde on kulkenut näytetään kerrottavan, vaikka nämä tyypillisesti käyvät ilmi lähetykseltä katsoenkin. Taksa näyttää olevan samoin kohteesta aina kerrottavaa tietoa. Suomalaisittain harvemmin näkee yksilöitävän kohteella olevat leimat, mutta suuressa maailmassa tämä näyttää olevan käytäntö.

Joissakin kokoelmissa eri etappien väliset kuljetustavat on ilmoitettu. Näin on tehty silloin, kun kokoelmissa lähetysten kuljettaminen on keskeinen teema.

Taulukko B
Kohteen analyysissä kerrottu asia Kokoelma
I
II
III
IV
V
VI
VII
VIII
IX
X
XI
XII
XIII
XIV
lähtöpaikkakunta X X X {1} X X X X
X X X X X
lähtöaika X X X {2} X X X X
{3} X X X X
saapumispaikkakunta X X X
X X X X
X X X X X
saapumisaika X





X



X X
kuljetusetapit/-reitti
X X X X X

X
{4} X
X
leimat sekä käsi- ja muut merkinnät X
X

X X X X
X X {5} X
taksa X X
{4}
X X X X X X
X X
tähdennys, joka liittyy asiaan, jonka kohdalla kohde tarinassa on X
X








X
kuljetustapoja eri etappien välillä X


{4} X X X





frankeeraukseen käytetty merkkimalli












X
{1} = vain maa.     {2} = vain vuosi.     {3} = kuukausi ja vuosi.     {4} = ei aina.     {5} = sensuuri.

Rahialan Karin muistan sanoneen, että kohteista tulee selittää kolme R-asiaa: Rates, Remarks ja Routes. Eli taksa, lähetyksellä olevat merkinnät (leimat, käsimerkinnät ja lipukkeet) ja lähetyksen kulkema reitti. Näillä kolmella R-asialla näyttää pärjäävän hyvin.

Petteri Hannula